Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen tilanne ei ole kovin hyvä, vaikkakin hoitojonoja on saatu pienennettyä ja tilanne on parempi kuin monella muulla alueella.
Onko todella hyväksyttävää, että ihmiset joutuvat jonottamaan lääkäriin tai hoitajalle tunteja – pahimmillaan jopa vuorokausia? Tämä ei ole enää 2000-lukua, eikä kenenkään pitäisi hyväksyä tilannetta, jossa hoitoon pääsy on pelkkää odottamista. Nyt tarvitaan rohkeutta uudistaa ja ymmärrystä siitä, että toimivampi terveydenhuolto syntyy ennaltaehkäisyn ja digitalisaation järkevän yhdistämisen kautta.
Ennaltaehkäisy on tehokkain tapa keventää terveydenhuollon taakkaa ja säästää rahaa. Jos ihmiset voivat hyvin, he eivät kuormita päivystystä. On käsittämätöntä, että edelleen keskitymme liian paljon tulipalojen sammuttamiseen, kun voisimme estää ne syttymästä. Varhainen puuttuminen, liikunta, ravitsemus ja mielenterveyden tukeminen eivät ole pelkkiä lisäpalveluja – ne ovat välttämättömiä investointeja, jotka maksavat itsensä takaisin moninkertaisesti.
Digitalisaatio on toinen avain parempaan järjestelmään, mutta se ei voi olla ainoa ratkaisu. On selvää, että etävastaanotot, tekoälypohjaiset diagnoosit ja sähköiset terveystarkastukset voivat helpottaa hoitoon pääsyä ja nopeuttaa prosesseja. Mutta tässä mennään metsään, jos ajatellaan, että kaikki kansalaiset ottavat digipalvelut vastaan avosylin. Meidän on hyväksyttävä, että osa ihmisistä tarvitsee edelleen perinteisiä palveluita – ja niille on jätettävä tilaa.
On selvää, että Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen ongelmat eivät ratkea itsestään. Tarvitaan päätöksiä, jotka ovat sekä rohkeita että inhimillisiä. Hoitojonot eivät lyhene ilman ennakoivia palveluita. Resurssit eivät riitä ilman järkevää kohdentamista. Ja ihmiset eivät jaksa, jos he tuntevat olevansa vain numeroita järjestelmässä. Nyt on aika toimia ja rakentaa terveydenhuolto, jossa ihminen on oikeasti keskiössä – ei järjestelmä itse.